KEKKI I KIRKENES

Helmikuu on kulunut vauhdilla. Osaltaan siihen on vaikuttanut kaksi noin viikon mittaista Suomilomaa, joista jälkimmäinen kului Ylläksellä. Mietinkin, että tämä kuukausi on mennyt varsin mukavasti lomaillessa ja sitten täällä Norjasssa viikot ovat kuluneet oppimistehtävien parissa, jotka ovat hieman kärsineet lomailujen välissä. Mitä muuta olen ehtinyt tehdä tässä kuussa? Olen kuunnellut monta erittäin hyvää äänikirjaa. Pitkästä aikaa hankin BookBeatin tänne muuttaessa ja sen seurauksena kirjoja tulee kuunneltua usein esimerkiksi kotitöiden yhteydessä tai automatkalla. Kaikki tässä kuussa kuuntelemani kirjan ovat olleet niin hyviä, että suosittelen niitä lämpimästi.  Elena Ferranten Napoli-trilogian ensimmäisen osan ehdin kuunnella tammikuussa ja 2. ja 3. osat kuuntelin heti perään. Tämän kuukauden saldo: Uuden nimen tarina. Elena Ferrante Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät. Elena Ferrante Yhden lapsen kansa. Mari Manninen Keisari Aarnio. Minna Passi ja Susanna Reinboth...

Palasin eilen vajaan viikon Suomen lomalta takaisin Kirkkoniemeen. Eilinen ja tämä päivä ovat menneetkin sitten opiskeluiden parissa, koska hienoista aikeista huolimatta Suomilomaan ei kuulunut opiskelua. Parasta kotona oli Oma sänky Lämmin koti (Kirkkoniemessä sisälämpötila on aina alle 20 astetta!) Kaikki ihanat ystävät 0,79 euron appelssiinit (Norjassa hedelmät alkaen n. 3e/kg) Pubivisailu, jota ehdin viiden vuorokauden aikana harrastaa kaksi kertaa Kotona ehdin Lounastaa ystävän kanssa. Käydä teellä useamman ystävän kanssa. Järjestää brunssin muutamalle ystävälle, Syödä perinteiset #juhaonulkomaillablinit. Ystävämme kanssa syömme perinteisesti blinejä, silloin kun Juha on jossain ulkomailla.  Käydä vanhempieni luona katsomassa remontin tuloksia. Visailla  Käydä päiväristeilyllä Tallinnassa poistumatta laivasta. Käydä kirpparilla. Varsin tehokas loma siis ja yllättäen ruoka oli keskeisessä roolissa. :) Pubivisailu on ollut rakkaimpia harrastu...

Huom! Kuvan latu ei millään tavalla liity kirjoituksen tapahtumiin Kirjoitin jo aimmin hiihdosta, mutta aiheesta on pakko hieman jatkaa. Heti kun pääsin kehumasta tätä lajia ja sen mukavuutta, olin seuraavaksi rämpissä sukset jalassa vajaan metrin umpihangessa tunturissa. Miten siihen päädyttiin?  Tämä epäonnistunut hiihtoretki tapahtui reilu viikko sitten. Juha oli käynyt syksyllä kalareissulla tässä lähistöllä ja yöpynyt samalla eräällä autiotuvalla. Saimme (Lue: Juha) idean lähteä viikonloppuna käymään hiihtämällä tuolla tuvalla.  Valmistauduimme lähtöön jo edellisenä iltana pakkaamalla rinkat valmiiksi.  Aamulla söimme tukevan aamiaisen ja ajoimme noin puolen tunnin matkan lähtöpaikalle. Pakkasta oli hiihtämään lähtiessä noin vajaa parikymmentä astetta, kun kotona sitä oli ollut vain noin kymmenen. Täällä lämpötilavaihtelut ovat suuria pienen matkan sisällä. Kirkenesissä vuonon rannalla, missä asumme on aina lämpimämpää kuin esimerkiksi viisi kilomet...