FERIE I FINLAND JA PUBIVISAILUN SM-KISAT

Palasin eilen vajaan viikon Suomen lomalta takaisin Kirkkoniemeen. Eilinen ja tämä päivä ovat menneetkin sitten opiskeluiden parissa, koska hienoista aikeista huolimatta Suomilomaan ei kuulunut opiskelua.

Parasta kotona oli

• Oma sänky
• Lämmin koti (Kirkkoniemessä sisälämpötila on aina alle 20 astetta!)
• Kaikki ihanat ystävät
• 0,79 euron appelssiinit (Norjassa hedelmät alkaen n. 3e/kg)
• Pubivisailu, jota ehdin viiden vuorokauden aikana harrastaa kaksi kertaa

Kotona ehdin

• Lounastaa ystävän kanssa.
• Käydä teellä useamman ystävän kanssa.
• Järjestää brunssin muutamalle ystävälle,
• Syödä perinteiset #juhaonulkomaillablinit. Ystävämme kanssa syömme perinteisesti blinejä, silloin kun Juha on jossain ulkomailla. 
• Käydä vanhempieni luona katsomassa remontin tuloksia.
• Visailla 
• Käydä päiväristeilyllä Tallinnassa poistumatta laivasta.
• Käydä kirpparilla.

Varsin tehokas loma siis ja yllättäen ruoka oli keskeisessä roolissa. :)

Pubivisailu on ollut rakkaimpia harrastuksiana viimeisen neljän vuoden ajan ja asia jota torstai-iltaisin kaipaan täällä. Harrastuksen parhaisiin puoliin kuuluu se, että näin tulee nähtyä ystäviä säännöllisesti myös arkisin. Joukkeemme Max 10 on menestynyt hyvin ja ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että Retsi Salminen vaihtoi visailijan roolin visajuontajan rooliin muutama vuosi sitten.

Viime viikonloppuna vuosien visataival huipentui SM-kisoihin, johon muu joukkueemme oli lunastanut paikan muutamaa viikkoa aiemmin aluefinaalissa, jossa he sijoittuivat toiseksi. Olin onnistunut varaamaan Suomiloman juuri sopivasti SM-viikonloppuun, joten pääsin mukaan matkaan. Aivan täydellä kokoonpanolla emme valitettavasti päässeet edustamaan finaaliin, vaan yksi paikka viidestä jäi täyttämättä monien esteiden takia. :(

Lähto oli aamulla klo 7.57 Rastimiehen kurvatessa matkanjohtaja Niemeläisen kanssa Oikokadulle. Sitten suuntasimme muutaman mutkan jälkeen Hollolaan hakemaan Alfa-Villeä kyytiin.  Kuljettajamme tunsi joukkeen jäsenet hyvin ja ennen kuin olimme Mäntsälässä, oli Dumlet kaivettu hanskalokerosta pahimpaan sokerinnälkään. Kapteenille lupaamansa rajattoman soodatarjoilun Rastimies oli kuitenkin "unohtanut" kotiin. 

Puoli kymmenen aikaan emme suinkaan olleet ensimmäisiä joukkueita Katajanokalla, vaan terminaalissa oli jo pitkä jono joukkueita jonottamassa lippujaan ja paikkojaan. Visapaikat kisassa jaettiin saapumisjärjestyksessä. Onnistuimme lopulta saamaan melko hyvän paikan screenin läheltä eli paikasta ei menestys jäisi ainakaan kiinni! Visassa on hyvä olla paikalla, josta kaikki joukkueen jäsenet näkevät kysymykset helposti.

Laivaan pääsyä odotellessa Rastimies esitteli meille tiimipaidat, joihin hän oli omin käsin kirjaillut jokaiselle oman tekstin. Koot hän oli valinnut myös huolella jokaiselle, ja ne kuvastivat joukkueen jäsenten valtaa, joten minä ja matkanjohtaja Niemeläinen saimme tietysti suurimmat XL-koot.

Kisa oli edessä vasta laivan saavuttua Tallinnan satamaan, joten  laivan lähdettyä liikkeelle Helsingistä suuntasimme buffettiin, koska oikeanlainen tankkaus on tärkeä osa valmistautumista. Buffeteissa alkuruuat ovat aina paras osuus, joten tälläkin kertaa keskityin rapujen ja mädin syöntiin ja jätin kokonaan lämpimät ruuat välistä ennen jälkiruokia. Onneksi edellisenä iltana oli tullut harjoiteltua blineillä. :) 

Viimein iltapäivän puolella pääsimme aloittamaan kisan, joka poikkesi hieman totutusta 3 X 10 kysymyksen visasta, kun joka kierroksella oli 15 kysymystä ja myös vastausaika oli rajatumpi kellon tikittäessä ruudussa. Ensimmäinen kierros sujui suhteellisen hyvin, saimme 11-12 /15 pistettä. Kaksi seuraavaa kierrosta eivät menneet ihan yhtä putkeen, vaan rasteja oli siellä, missä ei olisi pitänyt olla ja toisinpäin. Kärkijoukkueet keräsivät aika kovia pistemääriä ja olivat aika ylivoimaisia, ilman vääriäkin rasteja emme olisi olleet lähelläkään voittoa.  Tänä vuonna ei siis tarvinnut vielä juhlia Suomen mestaruutta, mutta olimme tyytyväisiä kokonaisuuteen. Olimme päässeet finaaliin ja päivä oli ollut onnistunut ja takana oli mukava reissu. Tavoitteena tulevalle visakaudelle on siis uusia finaalipaikka. 

     

Seuraava Suomiloma koittaakin jo viikon päästä, kun lähdemme Ylläkselle hiihtoloman viettoon.