KEKKI I KIRKENES

Arkipäivät täällä noudattavat kovin samanlaista kaavaa ja vietän aikaa paljon itsekseni. Vaikka kotonakaan ei välttämättä tullut arkisin tehtyä kovin ihmeellisiä asioita töiden lisäksi, huomaan kaipaavani täällä eniten kotoa juuri arkea, töitä ja harrastuksia. Kaipaan työssä käyntiä ihan sen itsensä takia, sosiaalisen puolen ja myös rahan takia. Maanantaisin ohjelmaani kuuluu norjan kurssi, jolla käyn yhtä paljon kielen kuin sosiaalisen puolen takia. Muina arkipäivinä teen oppimistehtäviäni ja iltaisin käyn jumpassa. Täällä on ihan mukava sali, jossa on tarjolla ryhmäliikuntatunteja. Kuukausikortti on ihan sopuhintainen ja käyn noin kolmena iltana viikossa bodypumpissa tai basisballtunnilla. Jumppaaminen on siis aika samanlaista kuin kotona. Ehkä kuitenkin kaipaisin arkipäiviin ja iltoihin enemmän sosiaalisuutta, mitä kotona tulee työn kautta ja esimerkiksi visailusta Yritän nauttia siitä, että saan esimerkiksi aamuisin jäädä nukkumaan vielä siinä vaiheessa, kun Juha lähtee...

Kävimme katsomassa juuri Norjassa ensi-illan saaneen Utøya 22. juli.   Elokuva oli hyvin vahva kokemus. Se oli erittäin hienosti kuvattu ja kerrottu. Suosittelen katsomaan tämän elokuvan, kun se tulee Suomeen! En ole ikinä ollut elokuvan jälkeen niin hiljaisessa salissa.  Kaikki tuntuivat poistuvan salista aivan hiljaa ja juttelematta vasta kaikkien lopputekstien jälkeen. Elokuva piti koko ajan hieman varpaillaan jännityksessä ehkä osittain siksi, että  tiesi ettei onnellista loppua ollut tiedossa ja osittain hienon toteutuksen takia. Mukana on hyvä olla joku kaveri, jonka kädestä voi puristaa pahimmassa jännityksessä Utøya  22. juli kertoo, mitä  Utøyalla  tapahtui nuorten näkökulmasta. Breivikia ei elokuvassa mainita nimeltä edes lopputeksteissä, eikä hänen hahmoa nähdä elokuvassa kuin muutamassa kohtauksesta hyvin kaukaa tummana hahmona. Tekijät ovat halunneet tietoisesti jättää hänet ulkopuolelle, koska Norjassa keskustelu tapahtumasta pyörii...

Viime viikonloppuun kuului kaikkea mukavaa; synttärijuhlat, pari kalareissua, yksi konsertti ja peli-ilta. Juhan synttäreitä juhlittiin perjantaina työkavereiden kera. Sankari toivoi yllätyskakkua ja ensin suunnittelin tekeväni juustokakun, jonka sisällä olisi suklaakakku. Valitettavasti siihen olisi tarvinnut kaksi eri kokoista irtopohjavuokaa, joten hylkäsin ensimmäisen suunnitelmani. Kakusta tuli lopulta varsin onnistunut sekä sankarin että vieraiden mielestä, vaikka kuva ei tee sille ihan oikeutta. Jos kakussa kolmea eri suklaata, voiko muuta odottaakaan? :) Pohjaksi tein suklaakakkupohjan, jonka päälle tuli kolmea eri makuista täytemoussea. Valkosuklaan, suklaan ja mustikan makuiset kerrokset ja suklaakerrokseen piilotin Fazerin suolaisen toffeekrokantin paloja. Päälle tein sulatetusta suklaasta koristeet, jotka oli hyvin simppeli tehdä, mutta olivat näyttäviä, Miksihän en ole aiemmin niitä kokeillut?