HVERDAGER I KIRKENES ELI MITÄ TEEN ARKISIN?

Arkipäivät täällä noudattavat kovin samanlaista kaavaa ja vietän aikaa paljon itsekseni. Vaikka kotonakaan ei välttämättä tullut arkisin tehtyä kovin ihmeellisiä asioita töiden lisäksi, huomaan kaipaavani täällä eniten kotoa juuri arkea, töitä ja harrastuksia. Kaipaan työssä käyntiä ihan sen itsensä takia, sosiaalisen puolen ja myös rahan takia.

Maanantaisin ohjelmaani kuuluu norjan kurssi, jolla käyn yhtä paljon kielen kuin sosiaalisen puolen takia. Muina arkipäivinä teen oppimistehtäviäni ja iltaisin käyn jumpassa. Täällä on ihan mukava sali, jossa on tarjolla ryhmäliikuntatunteja. Kuukausikortti on ihan sopuhintainen ja käyn noin kolmena iltana viikossa bodypumpissa tai basisballtunnilla. Jumppaaminen on siis aika samanlaista kuin kotona. Ehkä kuitenkin kaipaisin arkipäiviin ja iltoihin enemmän sosiaalisuutta, mitä kotona tulee työn kautta ja esimerkiksi visailusta

Yritän nauttia siitä, että saan esimerkiksi aamuisin jäädä nukkumaan vielä siinä vaiheessa, kun Juha lähtee töihin. Usein niin tapahtuukin ja olen oppinut nukkumaan hieman pitempään aamuisin, vaikka koko ajan aikaisemmin nouseva aurinko herättää nyt maaliskuussa luonnostaan aikaisemmin kuin tammikuussa. Aamulla valoisaa on jo viiden jälkeen ja illalla noin kuuteen asti. Aamulla saan rauhassa syödä aamupalan ja sanomalehden puutteessa kuuntelen monesti äänikirjaa samalla tai katson jotain sarjaa Areenasta tai Ruudusta. Lukemisesta ja sarjojen katselusta olen siis ehtinyt nauttia täällä paljon.

Aurinkoiset päivät yritän hyödyntää ulkoilemalla päiväsaikaan. Yritän muistuttaa itseäni siitä, että töissä tulen vielä nopeasti kaipaamaan näitä aikoja, jolloin kukaan ei määritä päiväohjelmaan millään tavalla ja saan tehdä asiat siinä järjestyksessä ja aikataulussa, mikä tuntuu milloinkin parhaalta. Tuntuu, että aivan täysin en osaa tästä kuitenkaan nauttia tai olla tyytyväinen. Ehkä sitä kaipaa aina luonnostaan niitä asioita, joita sillä hetkellä ei ole ja päinvastoin. Loppujen lopuksi aika on mennyt aika nopeasti, kevät on jo lähes puolessa välissä.

Näkymä meiltä kylälle päin. Alhaalla näkyvä väripilkku on paikallinen ala- ja yläkoulu.

Näkymä kylälle harmaampa päivänä. Talot maalataan täällä ehkä hieman voimakkaammilla sävyillä kuin Suomessa.

Tämä jatkuva kotona oleilu näkyy pukeutumisessa, niin että vietän suurimman osan ajastani samoissa kotivaatteissani ja ulos mennessä toppahousut ja muut ulkoiluhousut ovat kovassa käytössä, samoin untuvatakit. Suurin osa tänne tuomistani vaatteista on ollut käyttämättömänä kaapissa koko ajan. Tuntuu, että tarvitsen siistimpiä vaatteita vain viikonloppuisin. Mietin juuri, että villakangastakkia en ole käyttänyt kertaakaan vajaan kolmen kuukauden aikana, samoin en ole käyttänyt korkonilkkureita. Villakangastakki on jäänyt käyttämättä osittain kylmyyden takia, mutta en myöskään tarvitse täällä juuri mitään "siistimpiä" vaatteita ja kenkävalintaa ohjaa myös käytännöllisyys. Parhaat kengät ovat lämpimät ja niillä on helppo kävellä täältä mäeltä, jossa asumme alas kylälle.

Viimeisen reilun viikon ajan täällä on satanut lunta todella paljon. Yhteensä sitä on tullut noin puolen metrin verran. Viime viikolla tuntui, että päivisin satoi aina tunnin verran lunta ja sitten oli pieni tauko ja taas satoi lunta. Mitään kovaa tuiskua ei missään vaiheessa oikeastaan ollut, vaan jatkuvaa pientä sadetta. Tällä hetkellä lunta on yhteensä noin vajaa metri, mikä on ilmeisesti aika normaali määrä tänne tähän aikaan vuodesta eli alkutalvi oli normaalia vähälumisempi. Mielenkiinnolla odotan milloin tuosta kaikesta lumesta päästään eroon...

Moni yhdistää mielessään pohjoisen ja pimeyden, mutta täällä se ei ole enää pitkään aikaan pitänyt paikkaansa. Tammikuun alussa oli pimeää. Valoisaa oli päivisin klo 9-14. Kaamos loppui Kirkkoniemessä virallisesti tammikuun 21. päivä, ja sen jälkeen päivä alkoi pidentyä selkeästi ja melko vauhdilla. Paikallisen ilmatieteenlaitoksen mukaan aurinko nousi tänään klo 4:55 ja laskee klo 17:20. Lahdessa samat ajat ovat  klo 6:16 ja 18:34, ja koska täällä ollaan yhden tunnin jäljessä Suomen ajasta, auringon nousu ja lasku tähän aikaan vuodesta  lähes samaan aikaan Lahdessa ja täällä.

Yksi arkinen juttu, jota täällä välillä kaipaa on ravintoloiden lounasruuat. Suomessa löytää helposti alle kympin lounaspaikkoja ja lähes kaikki ravintolat tarjoavat edullisia lounaita. Täällä samanlaista lounaskulttuuria ei ole. Norjalaisten tyypillinen lounas on matpakke, joka sisältää yleensä leipää juustolla, leikkeleellä, pasteijalla tai säilykekalalla. Jopa yksi norjan kirjani kappale käsittelee asiaa. Siinä norjalainen keskusteli lounaasta mamun kanssa ja oli sitä mieltä, että lämmin lounasruoka tekisi hänet väsyneeksi. Samassa kappaleessa kerrottiin myös, että jossain maissa jopa kouluissa tarjotaan lämmin lounas oppilaille. :) Norjassa lämmintä ruokaa on mahdollisuus saada koulussa, mutta se ei ole ilmaista oppilaille, vaan siitä pitää maksaa.  Juhan mukaan monet hänen työkaverinsa syövät tosiaan leipää lounaaksi, mutta osan matpakke sisältää lämpimän lounaan. Oma lounaani on yleensä edellisen päivän jämiä, koska pelkästään itselle lounaan valmistaminen tuntuu liian työläältä ja on helpompi tehdä kerralla enemmän ruokaa.