RUSSEFESTEN JA NORJALAINEN KOULU

Kirkkoniemen yhtenäiskoulu, joka erottuu maisemasta kauas erikoisen värityksensä ansiosta.

Skamin seuraajille ei varmaan ole jäänyt epäselväksi, mitä norjan kielen sana russ tarkoittaa. Russ on lukion kolmannen vuoden abi. Skam tutustutti suomalaiset norjalaisten abien juhlakulttuuriin, jossa tärkeää on hankkia abikevääksi russebuss, jossa voi järjestää juhlia viimeisen opiskeluvuoden lopuksi.

Russebusseja ei Kirkenesissa kuitenkaan harrasteta ja pienen otannan perusteella bussia yleisempi juttu ylipäätään  Norjassa tuntuu olevan russebilen, jollaisia muun muassa Juhan norjalaisilla kollegoilla oli omana abivuonnaan. Russebilen on monesti vanha auto, ilmeisesti usein pakettiauto, joka sitten on tapana tuunata oman näköiseksi.

Vaikka russebusseja ei Kirkkoniemessä harrasteta ovat paikalliset abit aloittaneet juhlakautensa, ja viikko sitten päädyimme paikalliseen (ja ainooan) yökerhoon Ritziin, jossa järjestettiin russefesten. Suurena Skamfanina nämä juhlat oli nähtävä. Juhlien teema oli 1990-luku ja siihen liittyen ohjelmana oli tanssishow, johon kuului 90-luvun musiikkia ja vaatteita. Mikään ihmeellinen spektaakkeli juhla ei näin ulkopuolisen näkökulmasta ollut ja showosuuden jälkeen koimme parhaaksi lähteä kotiin nukkumaan ja jättää russet juhlimaan keskenään.

Russefesten ja Backstreet Boys

Mitä olen oppinut russefesteistä ja toisen asteen koulutuksesta Norjassa? Hieman sekavasti kokosin tähän muutamia asioita.

• Ainakin Kirkkoniemessä russet käyttävät  haalaria, joka muistuttaa meidän yliopistossa käyttämiämme haalareita, mutta on malliltaan slim fit. Haalareita käytetään kevään aikana erilaisissa bileissä. Viime sunnuntaina, kun lähdimme hiihtoreissulle aamupäivällä, niin kotikadulla tuli vastaan käveli opiskelija punaisissa haalareissaan, luultavasti hän kotitui edellisen illan reissultaan.
• Haalareita on kahta väriä: punaisia ja sinisiä. Väri kertoo, mihin aineisiin opiskelija on suuntautunut. 
• Kirkkoniemessä kaikki toisen asteen koulutus on samassa videregående skolessa, joka jakautuu ns. lukiokoulutukseen (studieforberedende) ja ammatillinen koulutus (yrkesfaglige). Lukio kestää kolme vuotta ja ammatillinen neljä vuotta, joista kaksi viimeistä käydään töissä. Ainakin täällä myös ammatillisen puolen opiskelijat käyttävät haalareita ja osallistuivat juhliin. 
• Noin puolet hakeutuu ammatilliseen ja puolet lukiokoulutukseen.
• Pelkällä peruskoulututkinnolla täällä pohjoisessa voi vielä saada töitä esimerkiksi kalateollisuudesta. Norjan opettajani mukaan pojissa on enemmän heitä, joilla ei ole mitään 2. asteen tutkintoa, mutta yleistä ei ole mennä töihin suoraan peruskoulun jälkeen.
• Russekort on käyntikortin näköinen kortti, josta löytyy kuva, nimi, koulun nimi, joku opiskelijaa kuvaava lause tai muu motto. Ilmeisesti näitä kortteja vaihdetaan keskenään tai jaetaan ihmisille.
• Juhlinta keskittyy lähinnä koulun ulkopuolelle erilaisiin juhliin, eikä samanlaista abipäivää vietetä koulussa kuin meillä.
• Juhlakausi alkaa huhtikuussa ja kestää toukokuulle, sen jälkeen alkavat loppukokeet.
• Kirjallisten kokeiden lisäksi suullisia kokeita on ilmeisesti kaikissa aineissa läpi lukion.  
• Oppikirjat ovat ilmaisia.

Entä peruskoulu? Mitä muita eroja tai samankaltaisuutta suomalaisessa ja norjalaisessa koulujärjestelmässä on? Mitää tyhjentävää vastausta en osaa antaa, mutta muutamia asioita olen tähän mennessä oppinut.

• Norjalainen peruskoulu kestää kymmenen vuotta. Kaikki siis käyvät kymppiluokan. Kymppiluokan opena voi siis olla hieman erilaista kuin Suomessa. ;)
• Kouluun mennään kuusivuotiaana ja seitsemän ensimmäistä vuotta on barnetrimmet ja peruskoulun kolme viimeistä vuotta ungdomstrinnet. Käytännössä siis ylä- ja alakoulu on jaoteltu samalla tavalla kuin meillä.  Meillä lapset vain aloittavat virallisesti koulutaipaleensa vuotta myöhemmin 7-vuotiaana, vaikka esikoulu alkaa jo vuotta aiemmin.
• Koulussa ei tarjota ilmaista ruokaa, mutta kouluruoka on mahdollista ostaa suhteellisen edullisesti (n.2-5 euroa?) tai ottaa omat eväät mukaan. Kouluruuan tai eväiden suosioista en osaa sanoa mitään, mutta leipä ylipäätään on suosittu lounas Norjassa.
• Numeroita aletaan antaa peruskoulun 8. luokalta alkaen.
• Ainevalikoima on suhteellisen sama, mutta oppilaanohjaus omana aineenaan ei ole, vaikka kouluissa opoa vastaava henkilö löytyy.

Opena tykkään tästä koulua kiertävästä puisesta "terasssista", joka on katoksen alla. Huonommallakin säällä katoksen alla on mukavampi oleskella välitunnilla. Lisäksi puu materiaalina on kaunis. Terassi on varmasti käytännöllinen ja voisi ehkä vähentää sisään kulkeutuvaa hiekkaa. Muuten koulun piha on suhteellisen ankea asfalttipiha muutamine keinuineen. 

Kirkenes ungdomsskole, ja toisella puolella rakennusta sijaitsee barnesskole. Paikallinen yhteinäiskoulu, jossa siis luokat 1.-10. Kävelen koulun ohi useita kertoja päivässä, mikä merkittävästi lieventää ajoittaista ikävää töhin, kun katson opettajia välituntivalvonnassa tai lähdössä retkelle bussilla, kun oppilaat pitää saada ensin jonoon bussin ulkopuolelle. Hetkiä, joita ei ole niin kovasti ikävä. :)

Viimeisenä erona täytyy vielä mainita opettajien koulutuksesta. Maisterin papereita ei vaadita peruskoulussa tai lukiossa, vaan kandidaatin tutkinto riittää.  Palkkaan koulutuksella on kuitenkin vaikutusta. Entä kannattaako palkan vuoksi lähteä opettajaksi Norjaan? Erään jokin aikaa sitten täällä Kirkkoniemessä suoritetun epävirallisen laskelman mukaan opettajan kuukausipalkalla saa molemmissa maissa ostettua suurin piirtein saman verran olutta baarista. Kuinka monta tuoppia se oli, sitä en enää muista.